Hekulan kapteenin Jarkko Hallikaisen ollessa näytillä Kroatiassa kapteeninnauhan solmi hihaansa Jarno Laurikainen. Koko Hekula-yhteisön helpotukseksi ottelu lähti käyntiin omien hallinnassa ja hyökkäys toisensa perään alkoi vyöryä kohti vastustajan, Sloden maalia. Ottelun henki oli selvä: Hekula tulisi hallitsemaan ottelua jättäen vastustajalle mahdollisuuksia ainoastaan vastahyökkäyksiin. Tilanne toisensa jälkeen kuitenkin valui hukkaan epätarkan viimeistelyn johdosta. Kärjessä Jukka Hallikainen kulutti ottelun aikana kertalaakista koko kauden henkilökohtaisen "lähel oli"-kiintiön loppuun ja tulevissa peleissä verkko heilunee jokaisesta kosketuksesta. Hekulan maali tuntui jo roikkuvan ilmassa, kun lopulta Ari Eerola otti ohjat käsiinsä ja vapautti itsensä keskikentän puristuksesta fantastiseen läpijuoksuun. Hallittu sijoitus otti mitättömän kimmokkeen puolustajan jalasta ja kauden ensimmäinen maali oli tosiasia. Maalin myötä Slode tuntui vaipuvan varjojen maille. Suunsoitto ja muu sikailu toi joukkueelle lopulta kaksi ansaittua varoitusta. Hekulan peli vapautui maalin myötä ja peli-ilo näkyi pelaajien kasvoilla. Eikä aikaakaan kun Slodea taas vietiin. Kukapa muukaan kuin Eerola sai pallon keskialueella ja eteni vastustajan rangaistusalueen tuntumaan. Vauhdista lähti tulinen laukaus, joka upposi vastustamattomasti Sloden verkkoon.

Ottelun ollessa 2-0 Hekula jäi maistelemaan Eerolan maukkaita maaleja, mutta jälkiruoaksi tilatut Tero "Ekki" Hämäläisen kantapäämaalit eivät näin alkukaudesta olleet vielä kypsiä. Liika mässäily hyökkäyspäässä kostautui ja Slode pääsi nopealla hyökkäyksellä yllättäen kaventamaan. Hyökkääjien turhautuminen hukattuihin maalipaikkoihin alkoi näkyä puolustushaluttomuutena ja käsien levittelynä vastustajan maalilla, pallon ollessa jo toisessa päässä kenttää. Valmennusjohdon oli aika kaivaa ruoska pelikassista. Muutamalla terävällä iskulla saatiin paketti jälleen kasaan ja pelin painopiste siirtyi sinne, missä sen pitääkin olla: vastustajan maalilla. Tilanteita nähtiin jälleen milloin mistäkin suunnasta, mutta lopulta ottelun ehdoton hahmo, hienosti pelannut Eerola antoi mainion läpisyötön päällystakistaan irronneelle Tuomo Tervoselle joka laukoi tavaran rangaistusalueen kulmalta puhtaasti ohi vastaantulleen maalivahdin.

Lopputulos (3-1) kuvaa hyvin pelin luonnetta. Hekula hallitsi mutta Sloden vastahyökkäykset olivat vaarallisia. Noviisituomari puhalsi tasapuolisesti huumoripaitsioita ja piti itseään karskimmat köriläät kiitettävästi ojennuksessa. Hekulan valmennusjohto saanee ainakin hetkeksi työrauhan fanien ääriryhmittymiltä. "Haluamme vain parasta ja tänään saimme sen. Ei ole helppoa hyväksyä tappioita hyvin menneen harjoituskauden jälkeen. Välillä tunteet sumentavat järjen ja katsomossa tulee huudeltua asioita, joita myöhemmin katuu. Me kuitenkin rakastamme Hekulaa ja Hekula myös rakastaa meitä!", tarinoi oranssilla huivilla kasvonsa peittänyt äärifani, jonka silmät näyttivät liikuttuneen, kun kauden ensimmäinen voitto oli nähnyt päivänvalon.
(Mikko Wennström)

Ensimmäinen puoliaika olikin terälehtien hallintaa, toisen puoliskon näyttäessä taas palloilun nurjan puolen. Vastustaja pääsi iskemään maalinedustalta pallon pomppiessa heille fortunan suosiossa. Pelin edetessä keskikenttä alkoi väsyä sillä seurauksella, ettei se jaksanut enää tukea puolustusta, 2-0.

Joukkueen esitys antoi kuitenkin lupauksia tulevasta ja kunhan uuteen tyyliin on totuttu ja maalihanat on saatu auki, voidaan joukkueelta odottaa voittoja sekä näyttävää hyökkäysvoittoista jalkapalloa.
(LjT)

Aurinkoinen keskiviikkoilta oli saanut Terälehtien kannattajat joukolla seuraamaan kauden avausta Väinämöisen urheilupyhättöön. Odotukset olivat mustatakkien keskuudessa korkealla, etenkin kun joukkueen johto oli etukäteen luvannut oranssipaitojen pelaavan viihdyttävää ja hyökkäysvoittoista peliä. Tiedostettu kuitenkin oli vastustajan hyvät otteet viimekaudella.

Kuten yleensä kauden aloituspeleissä, joukkue hakee vielä muottiaan eikä pelin taso huikaise. Ensimmäinen puoliaika oli tasaista keskikentän vääntämistä eikä yleisö suuremmin päässyt nauttimaan palloilun hienouksista. Muutoin kohtalaisen siistiotteisen pelin rajuin hetki tapahtui ensimmäisen puoliajan lopulla, kun HeKuLan tukiranka Jarno Laurikainen rajun taklauksen seurauksena iski päänsä kentän pintaan. Joukkueen lääkäri totesi Laurikaisen saaneen lievän aivotärähdyksen eikä miestä enää voitu laskea kentälle. Menetyksestä huolimatta HeKuLa jaksoi painaa kohti vastustajan maalia ja varsinainen unelmapaikka aukesikin loistavasti pelanneen Karri Kiviojan kovan työn tuloksena. Kivioja nousi vastustajan puolustajien lävitse päätyrajalle, josta hän antoi tulisen maanuoliaisen maalivahdin haparoiviin käsiin. Paikalle ehtinyt Jukka Hallikainen ei saanut paluupalloon täydellistä kosketusta ja nahkakuula kimposikin lähietäisyydeltä ylärimaan.

Varsinainen kylmä suihku tarjoiltiin kotijoukkueelle aivan ensimmäisen jakson lopulla. Vastustaja poimi maalivahdin avauksen puolessa kentässä. Tarkkasilmäinen kärkipelaaja huomasi maalivahti Mats Frimanin olevan ulkona maaliltaan ja täräytti kolmestakymmenestä metristä tarkan roikkuvedon HeKuLan tarkoin vartioituun maaliin. Tauolle siis 0-1 tappioasemassa.

Toinen puoliaika toisti ensimmäistä. Tilanteet olivat vähissä molemmilla joukkueilla eikä hienouksia keskikentän puurtamisessa juurikaan nähty. HeKuLan miehistön yhteispelissä on vielä nähtävissä parannettavan varaa; syöttöpeli on saatava kulkemaan sen sijaan, että joukkue puskee jatkuvaan ylöspäin pelaamiseen. Pallon kierrättäminen puolustuksen ja keskikentän laitojen kautta avaisi peliä nykyisestään. Tällä kertaa Norsunkaatajien keskikenttäpelaajan voimakas nousu keskiympyrästä oli tehokkain näyttö toisella 45-minuuttisella. Nousun päätteeksi lähteneestä keskityksestä ja maalinedushässäkästä syntyi Norsunkaatajien toinen maali, josta Terälehdet eivät enää toipuneet. Lopputuloksesta huolimatta Oranssipaidat vaikuttaa kutakuinkin valmiilta joukkueelta kohtaamaan kauden tulevat haasteet, joten pistetili aukenee jo seuraavassa väännössä.
(Jukka Hämäläinen)